FANDOM


Kastonin kieli (kst. Lengo al Caston) on Alhonmaan kolmas virallinen kieli. Se ei ole kovinkaan laajassa käytössä ja vain suurmestari käyttää sitä. Taidekielenä kastoni on aktiivisessa käytössä ja monet isänmaallisuuteen kannustavat julisteet kirjoitetaan sillä.

Kielioppi Muokkaa

Substantiivit Muokkaa

Substantiivien monikkomuotoa ilmaistaan kolmella eri tavalla. Yksitavuisissa substantiiveissa monikon pääte on -(e)ro, kaksitavuisissa -(e)ra ja kolmitavuisissa -(e)ri. Tavutus on samanlainen kuin suomessa.

Kastonissa ei tunneta artikkeleita.

Genetiiviä ilmaistaan -(e)s-päätteellä. Genetiiviä käytetään vain elävistä olennoista, kuten vaikkapa ihmisistä tai kaloista. Tärkeintä on se että omistava asia on elävä.

Prepositiot Muokkaa

Kastonissa kielessä prepositiot lasketaan osaksi substantiiveja, vieläpä tärkeäksi osaksi. Kastonin yleisimpiä prepositioita ovat:

  • si, jossakin tai jonkin sisällä
  • to, jollakin tai jonkin päällä
  • evi, johonkin tai jonnekin
  • edou, jostakin tai joltakin
  • sire, vieressä tai sivulla
  • bovida, takana
  • versi, edessä, vastapäätä tai vastaan
  • saem, jollakin, jonkin luona (vastaa englannin prepositioita at ja by (the/a))
  • al, jonkin, genetiivin prepositio-vastine

Esimerkiksi: Ves nos edou Franslende ('he ovat Ranskasta') tai No vas saem clasa ('olet ikkunan luona').

Kysymyssanat Muokkaa

Myös kysymyssanat lasketaan tärkeäksi osaksi substantiiveja, vaikka ne eivät ole "asioita". Kastonin kielen yleisimpiä kysymyssanoja ovat:

  • wana ('mikä')
  • wone ('kuka')
  • deven ('missä')
  • tisida ('milloin')
  • resan ('miksi')
  • geven ('kumpi')
  • davir ('miten')

Esimerkiksi: Davir no daman es? ('miten teit sen') tai Tisida vi govi? ('milloin menemme').

Adjektiivit Muokkaa

Adjektiivien vertailumuodot ovat positiivi, komparatiivi -(a)te (esim. bonante, 'parempi') ja superlatiivi -(a)ste (esim. sanneste, 'kaunein'). Adjektiivit eivät taivu missään muissa muodoissa. Esimerkiksi: Je drano bloena akua ('juon sinistä vettä') tai Sa ato blako brato ('hän syö mustaa leipää'). Kummassakaan tapauksessa adjektiivi ei taivu, kun taas suomen kielessä taipuu.

Pronominit Muokkaa

Persoonapronominit eri muotoineen ovat:

persoonamuoto subjekti objekti possessiivi
y. 1. p. je jes
y. 2. p. no nosa
y. 3. p. ha/sa sava
m. 1. p. vi vis
m. 2. p. vo vus
m. 3. p. ves vese

Olla-verbin taivutukset löydät alempaa verbit-osiosta.

Demonstratiivipronominit:

pronomini suomennos
di tämä
ro tuo
es se[1]
de nämä
ra nuo
vaes ne
noe mikä, joka[2]
  1. Toimii myös muodollisena subjektina.
  2. Vastaa myös suomen sanaa "että" ja toimii myös "yleiskonjuktiona".

Verbit Muokkaa

Verbit taipuvat viidessä aikamuodossa: preesens, imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti ja futuuri. Vile-verbi ('haluta') toimii toisen verbin kanssa futuurin apuverbinä, jolloin saadaan futuuri. Esimerkiksi: Vo vile-vanko ('tulette ajamaan'). Kun kuitenkin toimitaan näin, täytyy apuverbi ja pääverbi yhdistää katkoviivalla, jottei sanan merkitys muutu. Esimerkiksi: Vo vile vanko ('haluatte ajaa').

Preesens jakautuu yleis- ja kestopreesensiin. Kestopreesens saadaan, kun verbin edelle laitetaan olla-verbi. Alla olevassa taulukossa esimerkkinä on relone-verbin ('lukea') taivutukset yksikön kolmannessa persoonassa:

aikamuoto yleis- kesto-
preesens sa relone sa vas relone
imperfekti sa relonete sa vas relonete
perfekti sa havo relonete sa havo vas relonete
pluskvamperfekti sa havote relonete sa havote vas relonete
futuuri sa vile-relone sa vile-vas-relone

Imperfektiä ilmaistaan -(e)te-päätteellä. Perfektissä verbin eteen tulee havo ja pluskvamperfektissä havote. Futuurissa kestomuodossa taipuvaan verbiin yhdistetään katkoviivalla vile-apuverbin lisäksi myös ollaverbi.

Apuverbeistä käytetyimmät ovat cun ('voida'), derfem ('tulisi, olisi'), masta ('täytyä') ja mevince ('saattaa'). Esimerkiksi Es derfem vas senna ('se olisi ihanaa'). Apuverbi tulee aina ennen pääverbiä.

Verbin kieltomuoto on hyvin poikkeuksellinen muihin romaanisiin kieliin verrattuna. Kieltomuoto ilmaistaan lisäämällä na-sana lauseen loppuun, mutta ei virkkeen. Esimerkiksi Je mago es na, batom es vas sanne ('minä en pitänyt siitä, vaikka se onkin kaunista').

Useimmissa kielissä verbien taivutussäännöt eivät päde olla-verbiin, mutta kastonissa pätevät:

preesens imperfekti perfekti pluskvamperfekti
yksikkö vas vaste havo vaste havote vaste
monikko nos noste havo noste havote noste

Sanajärjestys Muokkaa

Yleisin sanajärjestys on SPO (je amos no, 'minä rakastan sinua'), joka käy myönteisissä lauseissa. Kysyvissä lauseissa käytetään sanajärjestystä PSO (esim. amos je no, 'rakastanko minä sinua'). Kysyvistä ja myönteisistä lauseista tehdään kielteisiä lisäämällä na-kieltosana perään (esim. amos je no na, 'enkö minä rakasta sinua').